Blogi

Joulu on täynnä odotuksia. Jouluna kaiken kuuluu olla hyvin ja täydellistä. Joulu täytyy valmistella ja viettää tietyllä tapaa, muuten se ei ole oikea joulu. Onko se näin? Vai voiko joulua viettää omalla tavallaan tai vaikka olla kokonaan viettämättä? Ainakin sen pitäisi olla näin, mutta aina se ei valitettavasti ole mahdollista. Ulkopuolelta tulevat paineet ovat kovat arkena, ja juhlapyhinä monesti vielä kovemmat.

Joulusta puhutaan valon ja ilon juhlana, mutta on hyvä muistaa, että kaikille se ei sitä ole. Emme koskaan tiedä, millaista kenenkin kodin seinien sisäpuolella on vaikka julkisivu olisi virheetön.

Joulu sisältää minulle henkilökohtaisesti hyvinkin ristiriitaisia tunteita ja muistoja. Kauan aikaa sitten nautin joulun odotuksesta ja valmistelusta, kunnes se muun elämän mukana vähitellen muuttui pakolliseksi suoritukseksi. Olen ollut esittämässä "meidän perheen joulunäytelmää". Kulissia, jossa kaikki tehdään saman kaavan mukaan niin, että ulospäin kaikki näyttää täydelliselle. On ollut ulkoista yltäkylläisyyttä mutta sisäistä tyhjyyttä.

Kulissielämästä irtautumisen jälkeenkin joulun aika on ollut raskasta. Joulun alla mieleen ovat palanneet kaikki ne asiat ja tapahtumat, jotka aikaisemmin liittyivät jouluun. Joulujen aiheuttamasta painostavasta tunteesta ja sisäisestä ahdistuksesta on ollut vaikea päästä irti. Aika ja tietoinen työ ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Mennyt on mennyttä, vaikka jälkensä se on jättänyt. Ehkä siitä on jotain oppinutkin.

Tänä vuonna on tulossa viides joulu ilman paineita ja kulissin yllläpitoa. Ensimmäisen kerran huomaan, ettei joulun tulo enää ahdista. Päinvastoin. Nautin ajatuksesta, että joulu tulee. Tunnen sisälläni rauhan. Mutta se on vielä niin hentoista, että pienikin kolhu saa suuria säröjä aikaan. Mutta kokonaisuus ei enää mene rikki, se pysyy kasassa säröistä huolimatta. Olkoon kolhuja ja säröjä vaikka kuinka paljon, joulu on tulossa ilman samanlaista ahdistusta kuin aikaisemmin.

Joulumieli on ihmeellinen. Se voi kadota, mutta se voi myös löytyä yllättäen. Se on meidän itse luomamme tunne. Me jokainen voimme edesauttaa joulumielen, joulun rauhan löytymistä, on se kateissa itseltämme tai läheiseltämme. Pysähdymme, hengitämme, ja katsomme ympärillemme. Rauhoitumme. Olemme läsnä tässä hetkessä. Ja toivotamme kohtaamillemme kanssakulkijoille hyvää joulua. Jokainen meistä ansaitsee tulla huomatuksia ja huomioiduksi.

Hyvää Joulua kaikille.

  Takaisin